Inatsisartunut komuninullu qinersinermi 2021 – qineqqusaartunut apeqqutit.

Tusagassiuutinut nalunaarut

TIG (Transparency International Greenland) tamat oqartussaaqataanerannut tapersiilluni kaammattuuteqarusuppoq ikorfartuuteqarusullunilu, Illoqarfimminni nunallu sinneranut tamarmut, qineqqusaartut innarligassinnaannginnerinik nittarsaassinermigut kiisalu peqquserlulluni iluanaarniartarnernillu qanoq unitsitsiniaasoqarsinnaaneranik, siunnersuusiorsimalluni. Qineqqusaartussat tamakkerlugit isummersornissaannut periarfissippai, tatiginninnermut, pissaanermik atornerluisarnermut saqqumilaarnerunissamullu tunngasunik apeqqutinik katillugit sisamanik, partiinullu tamanut qinigassanngortitaminnut agguaassinnaasungorlugit, ullumi partiit allaffiinut nassiunneqarput.

TIG misissueqqissaarinneqqammerpoq, inuiaqatigiit paasiniaaffigalugit qanoq peqquserluuteqartarnerit, Global Corruption Barometerilu (Nunarsuarmut tamarmut siaruarsimasup peqquserlulluni iluanaarniartarnermik uuttuut) isumaqarfigineraat, aamma qanittumi Naalakkersuisut innarligassaannginneq pillugu nuna tamakkerlugu misissuinissamik suliaqaqqammerput. Taakku nalunaarusiat marluutillugit tunngavigalugit qineqqusaartunut apeqqarissaarusiorpugut.

Transparency International Greenlandip siulittaasuata Brita í Dalip nassuiarpaa: ”Innuttaasunillu akuutitsineq saqqumilaartitsinerlu tassaapput ileqqorluuteqartarnernik unitsitsiniaanermi, sakkutsialaallutillu tamat oqartussaaqataanerannut nukittorsaatitsialaat. Taakkulu qineqqusaartut qulequttamut soqutiginnikkunik qineqqusaarutiminnut ilanngullugit, isummersuusersornerminni  tunngavilersuutigissallugit periarfissaqarput, saniatigut qinersisartuisa inuiaqatigiinni tatiginassutsimut saqqumilaartitsinissamillu soqutiginnittuunersut soqutiginnittuunnginnersulluunniit isummersornerisigut malinnaaffigisinnaanngussavaat. ”Oqaatigissavarpulli ersarissaavigalugulu, TIG-p akisussaaffiinik akisussaatinneqalernavianngillat, taamaallaalliuna apeqqarissaarinitsinni peqataasut. Neriuutigiinnarparput apeqqutit akiortorumaaraat, qinersisartut paasiniassavaat qanoq attuumassuteqarpallaarluni sulianut akuusinnaanngittarneq, pissaanermik atornerluineq saqqumilaartitsinerlu, isumaqarfigineraat”, taama Brita í Dali ilassuteqarpoq.

Apeqqusiagut ullumi partiit allaffiinut nassiussorpagut kaammattuuteqarlutalu qineqqusaartut attaveqaatitigut naapittarfinni uunga iserlutik #saqqumilaartumikqinersineq2021  akissuteqarumaartut kingusinnerpaamik martsip ulluisa 29-at.

  1. Tatiginninneq

Global Corruption Barometerip (Nunarsuarmut tamarmut siaruarsimasup peqquserlulluni iluanaarniartarnermik uuttuutip) misissuinerisigut paasinarsisimavoq, Inatsisartunut ilaasortaat, Naalakkersuisut, Namminersorlutillu Oqartussani atorfilittat, suliaminnik ilumut pitsaasumik naapertuilluartumillu sullissiniarnerata tatiginassusaasa tungaatigut apeqqutini, innuttaasut affaasa akissuteqataasa takutikkaat, tamaattuunerannut tatiginninngitsut.

Apeqqut: Illit qanoq suliniuteqarfigerusuppiuk,  innuttaasut Inatsisartunut/Naalakkersuisunillu tatiginnileqqinnissaat anguniassagutsigu?

  1. Attuumassuteqarpallaarluni suliamut akuusinnaannginneq

Innarligaasinnaannginnermik lisimatusarnerup takutippaa inuiaqatigiinnguarni ikittunnguakkaanik innuttalinni Kalaallit Nunaannitut ittuni, attuumassuteqarpallaarluni sulianut akuusinnaanngittarnerup tungaa aqunniarnissaa pingaarutilerujussuusoq. Innarligaannginnissatsigut inatsiseqarnitta qulakkiissavaa politikkikkut aaliangernerit aaliangiinerillu attuumanngitsunik sunniiniarfigineqartarsimassannginneri. TIG isumaqarpoq, soqutigisatigut aaqqiagiinngiffiusinnaasut isertuaatsuumik saqqumilaartinneqartassasut

Apeqqut: Illit, soqutigisatigut aporaaffeqartoqarsinnaaneranik saqqumilaartitsilerusullutit, qanoq iliuuseqarsinnaavit?

  1. Pissaanermik atornerluineq/ileqqorlunneq

Nunarsuarmi tamarmut siaruarsimasup peqquserlulluni iluanaarniartarnermik uuttuutip (Global Corruption Barometer) takutippaa, paasinaanermi apeqqarissaarutinik,  peqquserluttuliortarneq kialuunniit suliniuteqarfigisinnaagaanut apeqqummut, peqataasimasut 70 %-tii isumaqataasut kiisalu peqquserluttumik naammattuuissagaluarunik pisussaaffimmissut isigalugu tunniusserusuttut 90 %-miillutik. 63 % akisimapput, peqquserluttumik pissaanerminilluunniit atornerluisumik, naammattuuigaluarunik nalussallugu qanoq-iliussallutik kimullu saaffiginnissallutik. TIG isumaliorpoq innuttaasut taama amerlatigisut, peqquserluuteqartumik pissaanerminilluunniit atornerluisumik naammattuuillutik oqarfissartik naluniarpassuk, tamanna ajornartorsiuterujussuusoq.

Apeqqut: Pissaanermik atornerluisarneq annikillisarniarlugu sumullu nalunaarutiginnittoqarsinnaanera ersersinniarlugu qanoq illit iliuuseqarniarpit?

 

  1. Ammasumik periuseqarneq

Innarligassaannginnermik ilisimatusaatit malissagutsigit, inatsisitigut Naalagaaffiit Peqatigiit peqquserlulluni iluanaarniarnermut akiuineq pillugu isumaqatigiissutaasa Kalaallit Nunaanni atuutsilernissaat aporfissaqarsorinngilaat.

TIG isumaqarpoq, Kalaallit Nunaat ima nunarsuarmut siaruarsimatigilersoq allaat Naalagaaffiit Peqatigiit peqquserlulluni iluanaarniarnermut akiuineq pillugu isumaqatigiissutaat ilannguffigeriaannaallugu.

Apeqqut: Naalagaaffiit Peqatigiit peqquserlulluni iluanaarniarnermut akiuineq pillugu isumaqatigiissutaannut Kalaallit Nunaata ilanngunnissaa sulissutigerussussaviuk?

 

Global Corruption Barometer:  https://www.transparency.gl/wp-content/uploads/TIG_CorruptionBarometer-2020.-KAL.pdf

Innarligassaannginneq pillugu misissuineq: https://naalakkersuisut.gl/~/media/Nanoq/Files/Attached%20Files/Finans/GL/Integritetsstudie/Korrekturl%C3%A6st%20Final%20NIS%20Gr%C3%B8nland%2020%2011%202020%20KAL-1.pd